Tältä sivustolta löydät tietoa Finnconissa tänä vuonna esillä olevista näyttelyistä.
Näyttelyt sijaitsevat Tampereen yliopiston päärakennuksen 1. ja 2. kerroksissa.
Lego-näyttely
Suomen Lego-harrastajien yhdistys Palikkatakomo ry tulee mukaan Tampereen Finnconiin monipuolisella valikoimalla tieteis- ja fantasiakirjallisuudesta, elokuvista ja peleistä innoituksensa ottaneilla omilla Lego-teoksilla.
Osa teoksista on rakennettu mekaanisesti liikkuviksi pitkän ja monivaiheisen suunnittelutyön kautta. Teoksien mittakaavat vaihtelevat, ja ne heijastavat tekijöidensä populaarikulttuurimieltymyksiä.
Palikkatakomo ry on perustettu 2012 ja siihen kuluu noin 60 jäsentä kaikkialta Suomesta. Yhdistyksen jäseniltä edellytetään 15 vuoden ikää ja kiinnostusta harrastukseen. Tervetuloa mukaan!
Palikkatakomon Lego-näyttely sijaitsee 1. kerroksessa.
Puupäähattu 50 vuotta
Suomen sarjakuvaseura on myöntänyt Puupäähattu-palkintoa vuodesta 1972 lähtien. Palkinnon ovat ehtineet saada kymmenet hyvin erilaiset tekijät Tove ja Lars Janssonista Matti Hagelbergiin ja Hanneriina Moisseisesta Tarmo Koivistoon. Sen vaiheissa kuvastuu suomalaisen sarjakuvan pitkä kehityskaari.
Sarjakuvamuseo ry on toteuttanut palkinnon 50-vuotista historiaa esittelevän kiertonäyttelyn.
Puupäähattu näyttely sijaitsee 2. kerroksessa.
Näyttelyn ovat koonneet sarjakuvantekijä Timo Kokkila ja toimittaja Ville Hänninen ja tuottanut Mediamuseo Rupriikki.
Näyttely sijaitsee 2. kerroksessa.
Kuvitti: Poika Vesanto
Kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä Poika Vesanto (1908–1950) oli tuottelias, osaava – ja lähes täysin tuntematon. Nostalginen näyttely esittelee mestaripiirtäjän uraa ja kuvitustöitä.
Eijo ”Poika” Vesanto syntyi Tampereella vuonna 1908. Piirtäjänuransa hän aloitti tamperelaisessa kivipainossa. Vesannon ensimmäinen sarjakuva Eetu ja Riku ilmestyi Aamulehdessä vuonna 1931. Vuonna 1932 Aamulehdessä ja Karjala-lehdessä ilmestynyt sarjakuva Saku Sämpylä on jäänyt suomalaiseen sarjakuvahistoriaan ajan parhaisiin amerikkalaisiin sanomalehtisarjakuviin vertautuvan piirrostyylinsä ansiosta.
Vesanto muutti Helsinkiin vuonna 1932 Otavan mainospiirtäjäksi ja Suomen kuvalehden kuvittajaksi. Tuottelias taiteilija teki Otavalle niin kirjankansia, kirja- ja lehtikuvituksia kuin mainospiirroksiakin. Kansikuvia Vesanto teki runsaasti yli 200 kpl, luultavasti enemmänkin, mutta ajan tavan mukaan kuvien tekijöitä ei kirjoissa useinkaan mainittu.
Kirjankansien lisäksi Vesanto teki myös aikakauslehtien kansikuvia. Etenkin Seuran kannet ovat värikylläisiä, kilpailijoista voimakkaasti erottuvia taideteoksia. Vesannon akvarellikannet moniin 1930-luvun ja sota-ajan Seuroihin loivat lehdelle omaa ilmettä samaan tapaan kuin Martta Wendelinin työt Kotiliedelle.
Vuonna 1950 vain 42-vuotiaana kuollut taiteilija jätti lyhyen mutta tuotteliaan uransa aikana pysyvän jäljen suomalaisen käyttökuvituksen historiaan.
